Se kestää sittenkin

Ei ole tarvinut onneksi jäädä voivottelemaan selkävaivojen kanssa. Yhden välipäivän jälkeen viime torstaina uskaltauduin Smith-kyykkyyn ja 4x8x105 sujui ihan ongelmitta. Kanssatreenaajan kanssa juttelin odotellessa vuoroani ja mainitsin etten tiedä tuleeko tästä mitään, kun alaselkä nasahti alkuviikosta. "No, tyhjällä tangolla otat vähän tuntumaa". Kaveri katsoi sitten 10 minuutia myöhemmin aika kieroon kun lämmittelysarjojen jälkeen läiskin työpainot tankoon - uhkarohkean status lienee ansaittuakin.

Viikonlopun aikana selkä ehti olla jo ihan ok, en oikeastaan enää edes huomannut mitään kipuiluja. Maanantaina koitti rankimman nelostreenin vuoro ja sopivasti työpäivän aikana alaselkä taas tuntui ärsyttävältä. Luvassa oli pikkuisen kuumotteleva 4x4x115 mave, mutta päätin kuitenkin yrittää.

Soutaen lämmöt ja parit lämmittelysarjat 60 kilolla alle. Yllättäen ensimmäinen työsarja meni jopa helpohkosti ja koko setin sain läpi ihan kunnilla ilman tuntemuksia alaselässä. Vain viimeisen sarjan sai laskea punaiseksi, mutta vajaaksi ei jäänyt mikään. Etukyykyt siihen perään 42kg ihan sujuvasti myös.

Yllättäen selkä vihloikin julmetusti sitten vatsoissa kiertäen ja käytännössä ne oli pakko jättää väliin. Istuma-asennosta ei tarvinut taivuttaa kuin hieman taakse, kun kipu iski.

Tänään kipuilut taas eilistä vähemmällä, joten eiköhän tässä olla pahin vammailu takanapäin.