Sisäsiittoista touhua

Kehonrakennus on sisäsiittoista touhua. Kuinka niin, miksi niin?

Kuntosaliharrastus voidaan karkeasti jakaa kahteen leiriin. On kuntoilijoita, joilla tavoitteena on elää terveellisemmin. Tai ainakin saada hyvä mieli siitä että oman kunnon eteen tehdään jotain. Tuloksia ei haeta tavoitteellisesti, treenataan suhteellisen kevyesti, epäsäännöllisesti, usein ilman selkeää ohjelmaa, tai vähän sitä mikä sattuu kivalta tuntumaan.

Sitten on kehonrakentajia, tai kehonmuokkaajia, joille painojen nostelusta on tullut innokkaampi ja vakavampi asia. He treenaavat tavoitteellisesti vaihtelevilla ohjelmilla, seuraavat omaa kehitystään, pyrkivät kehittämään suorituksiaan ja tuloksiaan.

Ensimmäinen porukka on sitä hiljaista ja näkymätöntä, jonne on helppo sulautua. He muodostavat valta-osan kuntosalien asiakaskunnasta.

Jälkimmäinen porukka onkin sitten huomattavasti hankalampaa. Tämän tulee karvaasti kokemaan noviisi kehonrakentaja, joka astuu Isojen Poikien maailmaan. Kehonrakennuksessa alku on lähes aina helpointa (siis tavoitteellinen kehonrakennus, eivät ehkä ihan ensimmäiset kuntosalikerrat). Aloittelijalla kehitys on nopeinta ja lihakset ottavat hyvin vastaan ärsykkeitä, kasvaen. Samoin kehonrakennuksen sosiaalisissa piireissä ja sosiaalisessa mediassa alku on helpointa - niin kauan kuin olet nöyrä ja tietämätön juuri mistään, ystävällisiä ja yleispäteviä neuvoja tulee kyllä.

Pahin vaihe iskee yhtäaikaa sekä salille että sosiaaliseen skeneen. Puntilla kehitystä ei enää sillä tutulla ohjelmalla paukukaan tuttuun tapaan. Sosiaalisissa piireissä sitten taas...

Et ehkä enää katselekaan kaikkia vuosikausia pidempään treenanneita ylöspäin ihailevalla kunnioituksella. Julkaiset netissä omia kehityskuviasi. Erehdyt ottamaan osaa keskusteluihin, vielä pahimmassa tapauksessa esittämään omia ajatuksiasi tai jopa eriäviä mielipiteitä.

Silloin astut Isojen Poikien varpaille. Ellet penkkaa yli 100kg ja maastavedä toistasataa, argumenttisi ovat kaikkeen treenaamiseen liittyvään ovat merkityksettömiä. Kaikki omakohtaiset kokemuksesi ja havaintosi ovat paskaa, hukkuen aloittelijan kehitysbuustiin. "Sulla on toi touhu vielä niin onnetonta, että kehittyisit vaikka keppijumpalla" - näin kärjistettynä esimerkkinä. Mutta ei paljon liioiteltuna.

Kas kun kehonrakennuksessa kaikki toimiva on keksitty jo 20 vuotta sitten. Kehonrakentajan kehityskaaren täytyy noudattaa klassista kaavaa, muuta ei hyväksytä. Muuten ei voi kehittyä. Tai jos on sattunut kehittymäänkin, ainakin klassista kaavaa noudattaen olisi kehittynyt rutosti enemmän. Ja tämä on kiveen kirjoitettu sääntö, jota vastaan vihjailemallakaan saa jihadin niskaansa. Eikä silläkään ole merkitystä, että maailmalla ollaan vuosikausia, ellei kymmenen, Suomen kehonrakennuskulttuuria edellä. Miesten koossa ja treenimetodeissakin.

Samaan aikaan kehonrakennusskene hämmästelee miksi lajilla kilpailutasolla ja harrastuksenakin on niin vähän näkyvyyttä. Miksiköhän? Vähälukuinen joukko ammattilaisia ja semiammattilaisia on jo tämän ehkä tajunnut, sillä heille on alkanut tulla edes jossain määrin etuja sponsoreilta. Ja sponsorit kaipaavat vastapalveluksena keulakuvia. Ja keulakuvana ei kukaan pidä pullistelevaa mulkkua, joka dissailee naureskellen itseään pienemmille, samasta lajista innostuneille.

No mitäs sitten?

Pitkän linjan harrastajat: Katsokaa peiliin. Miettikää onko teidän roolinne kannustaa uusia innokkaita kehonrakentajia, vai paistatella oman erinomaisuutenne loisteessa? Voisiko noviisien innostusta tukea muutenkin kuin ohjaamalla StartingStrenghtin pariin ja lyttäämällä kaikki muut mielipiteet?

Innokkaat uudet harrastajat: Ottakaa itsekin selvää asioista. Google on hyvä kaveri, kunhan jaksaa selvittää onko artikkelien taustalla uskottava taho. Kyselkää neuvoja vain sellaisilta, joiden viisauksia olette nähneet jo pidempään. Ja kasvattakaa paksu nahka, jos uskaltaudutte kertomaan mistään visioistanne ja mielipiteistänne.

There are lots of wrong ways to work out, but there is no ONE right way to work out.

PS. Taistelu flunssaa vastaan jatkuu. Tänään oli vaihtoehtoina joko sali puolikuntoisena, tai hieroja. Valitsen jälkimmäisen, kun sinne vielä kuumeettomana uskaltaa mennä. Itse treenien osalta lähiaikoina saattaakin olla ihan uutta ja mielenkiintoista kerrottavaa... :)