Tuoreimmassa ProBodyssä (4/2013) on loistava Markku Tikan artikkeli "Ravinnon tehokeinot", jonka vasta nyt ehdin lukaisemaan. Edellisen postaukseni paino putoaa -vuodatukseen viitaten, artikkeli innosti ja antoi uskoa massanlisäykseen.
"Kun tarkoitus on kehittää lisää lihasmassaa, täytyy painon hiljalleen nousta, mikä edellyttää yli kulutuksen syömistä. Kuulostaa helpolta, mutta jos omistaa yhtään keskimääräistä enemmän lihasmassaa ja harrastaa salitreeniä ja mahdollisesti muutakin liikuntaa, on myös kulutus keskikokoista kansalaista kovemmalla tasolla. Paljon syöminen ei siis ole ollenkaan niin hauskaa kuin mitä voisi luulla. Ruuan määrä on paljon suurempi kuin mitä luonnostaan tekisi mieli syödä."
Minun ongelmani nimenomaan on, etten pysty ahtamaan riittäviä määriä proteiinia kiinteänä ruokana. Toki olen tätä puutetta koittanut satunnaisesti paikata lisäravinteilla, mutta en riittävän aktiivisesti. Toisinaan olen ottanut töissä aamulla protskujuoman, kun olen tiedostanut aamiaisen jääneen kevyeksi. En ole ollut varma miten viisasta tämä on ollut, mutta artikkelin luettuani tajusin että juuri näin täytyy jatkossakin toimia.
"Erittäin hyvä tehokeino riittävän ruokamäärän alas saamiseen on ottaa osa energiasta ja ravinteista nestemäisessä muodossa. Proteiinijauheiden käyttö jakaantuu usein kahteen käyttäjäryhmään. Joko niitä ei käytetä ollenkaan tai niitä käytetään ihan liikaa. Jokaiselta aterialta ja välipalalta on löydyttävä jotakin proteiinipitoista ruoka-ainetta. Jos syöt aamupalaksi puuroa raejuustolla, et tarvitse sinne enää proteiinijauhetta. Jos syöt puuron mehukeitolla, tarvitset. Toisin sanoen, jos proteiinia tulee kiinteästä ravinnosta riittävästi, niin määrän nostaminen nestemäisellä sellaisella ei ole tarpeellista. Jos taas proteiinia ei tule syötyä kiinteästä ruuasta, se kannattaa ottaa lisäravinnejauhoista."
Esimerkkinä tyttöystäväni on aamulla iskenyt pöytään kulhollisen puuroa ja kananmunia. Jos molemmat satsit saisi alas, kaikki olisi kunnossa. Vaan käytännössä aamukiireissä olen joko mättänyt puuron tai pari-kolme munaa, enkä huonona ruokailijana ole pystynyt molempiin. On siis huojentavaa että jatkossa voin lapioida esim pelkän puuron ja kietaista perään protskujuoman, tai jopa sekoittaa jauhot puuroon.
Lyhyesti - otan käyttämäni proteiinin määrän tiukempaan tarkkailuun ja paikkaan aktiivisemmin jauhoilla vajausta joka aterialla ja välipalalla.
Artikkelissa on myös erinomaista asiaa dieettauksesta. Vaikka tuo ei minulle ole vielä ajankohtaista, suosittelen lukaisemaan jos omalle kohdalle osuu tuo projekti.
Samalla voi lukaista duunikaverini Rennen henkilökuvan ja haastattelun, hyvää settiä sekin ja monilta osin samaistun tämän körmyn (jo huomattavasti pidempään) saliuraan :)
Tekstireferoinnit kursiivilla, ProBody 4/2013, "Ravinnon tehokeinot", Markku Tikka.
PS. Tämä ei ole mitenkään sponssattu bloggaus ProBodylle, en ole sidoksissa sinne mitenkään, enkä hyödy tästä lainauksesta mitään :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti