Yksi käännekohta kehityksessä minulle oli hybridi / RPT sarjoihin siirtyminen. En toki tuolloin tiennyt mitä edes tein, mutta innostuin kokeilemaan kaverin nostellessa tähän tyyliin. Hybridisarjat varmasti herättävät ensimmäisen kritiikin paikan, mutta omalla kohdallani ne toimivat. Vuosikausia paikallaan junnannut kehitys sai ensimmäisen pyrähdyksen. Tietty ohjelman muuttaminen jo sinällään herättää samaan kaavaan turtuneet lihakset.
Hybridisarjoilla (tai Reverse Pyramid Training) tarkoitan sarjoja joissa aloitan maksimipainoilla, siitä seuraaviin sarjoihin painoja pudottaen ja toistoja lisäten. Itse teen ensimmäiset kaksi sarjaa samoilla painoilla ja toistoilla, seuraavaan kahteen pudotan painoja ja lisään toistoja, viimeisen yhden sarjan pienimmillä painoilla ja eniten toistoja. Esimerkiksi kulmasoutu käsipainoilla: 6x24kg - 6x24kg - 8x22kg – 8x22kg – 10x20kg.
Mikä on homman idea verrattuna perinteisiin sarjoihin? Pääsen runttaamaan freeseillä lihaksilla ensimmäiset sarjat ”maksimipainoilla”. Seuraavat pari sarjaa helpotetaan painojen osalta hieman, mutta pidennetään sarjaa. Viimeisellä sarjalla otetaan kaikki loput mehut pois kohdelihaksesta, usein vielä itse tuon viimeisen sarjan teen hitaammin ja koitan kiinnittää mahdollisimman paljon huomiota teknisesti siistiin sarjaan. Tärkeintä on että hybridisarjojen tekeminen on minulle mielekästä ja saan sillä aina tehokkaan treenin tehtyä, "tunnen tehneeni". Kun tulostakin on tasaisen varmasti nyt tullut, tällä hetkellä en näe tarpeelliseksi muuttaakaan.
Treeniohjelmani on muutoin kolmijakoinen: Hauis/ojentaja, selkä/olkapäät, rinta/extra. Rintapäivään siis ymppään toisinaan lisäksi jotain hipistelyä, minkä koen kivaksi tai tarpeelliseksi. Vatsat ja alaselän teen joka treenissä. Alaselässä minulla on aikanaan todettu rangassa kulumaa ja kasaanpainumista, siksi lihasten vahvistaminen on tärkeää.
Niin, mitäs tuosta puuttuu? Aiiivan, jalkapäivä ;) Seuraava kritiikin paikka. Jalkoja en treenaa juuri lainkaan salilla, toisinaan extraan ymppään smith-kyykkyä. Syystä että, en koe jalkatreeniä tarvitsevani. Nuoruudessani on taustalla yli 10 vuoden aktiivinen laskettelu/lautailu –harrastus, jonka ansiosta ja perintönä reidet ja pohkeet ovat olleet aina yläkroppaan verrattuna melko massiiviset. Päätöstäni jalkojen dissailusta tukee myös kehonkoostumusmittaus, jonka tulosten perusteella lihasmassa ja tasapaino jaloissa on vähintäänkin riittävä. Tämä ei tietenkään ole mikään kiveen kirjoitettu sääntö, todennäköisesti jossain vaiheessa alan tuunaamaan koipiakin, kunhan yläkroppa on tyydyttävällä tasolla.
Tarkemmin en ala ainakaan tässä vaiheessa avaamaan mitä salilla teen. Tiettyjä suosikkiliikkeitä on, muutoin koitan ajoittain hieman vaihdella mitä teen. Pääsääntöisesti olen kuluneen puolen vuoden aikana pyrkinyt eroon kaikista ”tyttölaitteista”, kohti vapaita painoja. Ja onnistunutkin tässä hyvin.
Salikäyntejä tulee nykyään 3-4 kertaa viikossa, vähintään tästä tahdista koitetaan pitää nyt tiukasti kiinni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti