torstai 3. heinäkuuta 2014

Matalapaine

...Jatkuu säiden lisäksi salilla. Edellisestä bloggauksesta vierähti tolkuttomasti aikaa, koska bloggaaminen on kiinnostanut vielä vähemmän kuin treenit.

En ala kaivelemaan tuloksia tähänkään, koska mitään mainitsemisen arvoista ei ole taulukoitu. Juhannusviikolle ei mahtunut kuin kaksi treeniä, mökkeilyjen takia. Tällä kertaa ei sielläkään käyty puntilla, koska oltiin lasten kanssa reissussa ja kello juoksi ympyrää tarpeeksi kiivaasti muutenkin. Juhannuksen jälkeisen viikon treenit alkoivat siedettävästi, mutta lauantaina sitten smith-kyykyssä lasautin selkäni viimeisellä toistolla. Lopputreeni siltä päivältä oli taputeltu.

Seuraavana päivänä sängystä ylös nouseminenkin oli tuskaa. Sinnittelin silti läpi kohtuudella kolmostreenin, jossa ei juuri selälle rasitusta tule.

Sen jälkeen olikin pikkupakko pitää taukoa, eikä motivaatiotakaan ollut lainkaan. Tänään kävin vihdoin kokeilemassa - etukyykyt vähän suunniteltua kevyemmillä vielä sieti, mutta mavet jäi lämmittelysarjoihin. Minkäs teet.

Olen koittanut analysoida mistä motivaatiomonttu johtuu, mutta ei kai se hyödytä.

Tulokset junnaavat. Vaikka tiedän sen johtuvan kevyemmästä ruokavaliosta, äärimmäisenä suorittajana turha rimpulointi vituttaa. Dieetti ei näy toivotulla tavalla. Ylipäänsä kipinä on kadoksissa, mietin jopa vakavasti jotain radikaalia treenimuutosta. Tosin en tiedä vielä mitä.

Ensiapuna aion siirtyä nyt enemmän vapaille painoille, irti smithistä - kyykyssä, kapeassa penassa, vinopenassa. Tämä tarkoittaa ettei rautaa voi latoa niin paljon, mutta myös tekniikkaan ja vartalon kontrolliin täytyy keskittyä enemmän. Lienee ihan hyvä idea nyt, kun vähemmällä energialla ei muutenkaan vedellä maksimeita.

Katsotaan miten homma etenee. Luovuttamassa ei olla, inspiraatiota vain hakemassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti